Opiskele kunnossapidon ammattilaiseksi

Kunnossapidon ammattitutkinto

Kenelle

Ammatillisen metalli- tai sähköalan perustutkinnon tai riittävän alan työkokemuksen (3v), sekä hyvän fyysisen kunnon omaaville henkilöille.

Kunnossapidon ammattitutkinnon suorittaneella on monenlaiset konepajatekniset ym. valmiudet ja koneenasennustaidot yhdistettynä joko automaatiotekniikan tai kunnossapidon erikoisosaamiseen. Kunnossapidon ammattilainen osaa soveltaa mekaniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa työskennellessään koneiden ja laitteiden parissa. Lisäksi hän voi osata varsin laajastikin tehdä automaatioon liittyviä töitä. Kunnossapitoasentaja osaa toimia huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Hän osaa suorittaa voiteluhuollon toimenpiteitä ja käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä käyttää kunnossapitojärjestelmää ja toimia sen mukaan. Hän osaa tehdä koneiden ja laitteiden asennuksia ja korjauksia. Ala vaatii tietotekniikan osaamista ja ammatin hyvää hallintaa, ja tarjoaa vastineeksi mielenkiintoisen ja vaihtelevan työn.

Aika ja paikka

Kysy seuraavan koulutuksen alkamisajankohtaa kouluttajalta. Paikkana on Malmingin kampus.

Koulutuksen sisältö

Pakolliset neljä osaa, jotka kaikki on valittava:

• kunnossapidon toiminnot
• kunnossapidon tiedonhallinta
• asiakkaan prosessit
• työsuojelu ja työturvallisuus

Valinnaiset osat, joista on valittava viisi:

• Automaatiokunnossapidon perusteet sähköasentajille ja mekaanikoille
• Automaatiolaitteiden ohjelmointi
• Mittausanturit ja toimilaitteet, asennus- ja kaapelointityöt
• Vianetsintä automaatiojärjestelmissä
• Automaatiojärjestelmät
• Automaatioelektroniikan asennustekniikka ja sen sovellukset
• Sähkökunnossapidon perusteet automaatioasentajille ja mekaanikoille
• Sähkökojeiden ja -laitteiden kytkentä- ja vaihtotyöt
• Sähkökoneiden käämintä
• Prosessisähköasennukset
• Sähkökäytöt
• Sähkölaitteiden vianhaku
• Kiinteistöasennukset
• Kiinteistöjen sähkötekniset tietojärjestelmät
• Mekaanisen kunnossapidon perusteet sähkö- ja automaatioasentajille
• Voiteluhuolto
• Hydrauliikka
• Pneumatiikka
• Hydrauliikan proportionaali- ja servotekniikka
• Pneumatiikan proportionaali- ja servotekniikka
• Hitsaus
• Osien valmistus
• Prosessilaitteiden asennus ja kunnossapito
• Tehonsiirto
• Laakerointi
• Korroosionesto
• Kunnonvalvonnan perusteet automaatio- ja sähköasentajille sekä mekaanikoille
• Värähtelymittaus ja tulosten tulkinta
• NDT:n käyttö kunnonvalvonnassa
• Vastaanottotarkastus
• Koneiden kunnonvalvonta voiteluanalyysin avulla
• Lämpökuvaus
• Prosessinseurantaan perustuva kunnonvalvonta
• Aistinvarainen kunnonvalvonta
• Kunnonvalvonnan sähköiset mittaukset.

Näiden lisäksi voi tutkinnon suorittaja suorittaa osan

• Yrittäjyys

Yhdeksi valinnaiseksi osaksi tutkinnon suorittaja voi ottaa myös jonkun muun (esim. kone- ja metallialan tai sähköalan) ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osan, joka täydentää hänen ammattiosaamistaan. Tämä ei kuitenkaan saa olla tutkinnon osa, joka mittaa perustaitoja tai kohdentuu jo valitulle alueelle.

Näyttötutkinnon perusteet

Toteutus

Henkilökohtaisen opiskelu- ja tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaan, pääsääntöisesti päätoimisena päiväopiskeluna tai oppisopimuskoulutuksena.

Missä työskentelet?

• Paperi- ja elintarvikealan yritykset
• Metallialan yritykset
• Prosessiteollisuus
• Automaatio- ja kunnossapitoalan yritykset

Rahoitusvaihtoehdot

Omaehtoinen koulutus
Omaehtoinen ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on kaikille avointa, valtion osittain rahoittamaa koulutusta. Tämän koulutuksen osallistumismaksu on 100 euroa.

Oppisopimuskoulutus
Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen koulutus- ja työsuhde. Opiskelija itse hankkii oppisopimustyöpaikan. Työajan on oltava vähintään 25 tuntia viikossa. Oppiajasta n. 70 – 90 % on työssäoppimista, jota ohjaa ja arvioi työpaikan nimeämä työpaikkaohjaaja. Työssäoppimisen ajalta työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksessa määritellyn palkan. Tietopuolinen koulutus on opiskelijalle ja työnantajalle maksuton. Tietopuolisen koulutuksen ajalta opiskelijalla on mahdollisuus saada opintososiaalisia etuja.

Opetushallitus perii näyttötutkintoina suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin osallistuvalta tutkintokohtaisen tutkintomaksun, joka on 1.3.2011 lukien 58 euroa. Uutta tutkintomaksua sovelletaan käytäntöön niissä tapauksissa, joissa henkilö ilmoittautuu kyseessä olevaan näyttötutkintoon 1.3.2011 tai sen jälkeen.

Haku

Jatkuva haku. Koulutukseen hakeudutaan täyttämällä tämä lomake ja lähettämällä se sähköpostitse osoitteeseen haku (at)ekami.fi tai ottamalla yhteys lähimpään oppisopimustoimistoon.

Lisätiedot: Veikko Hannula 0400 874 944, veikko.hannula(at)ekami.fi.