La 03.02.2018 12:45

Laaja joukko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän päättäjiä ja vaikuttajia oli keskiviikkona 31.1. koolla merellisissä maisemissa Etelä-Kymenlaakson Ammattiopiston Katariinan kampuksen oppilasravintola Pookissa. Tapahtuman teemana oli Osaava työvoima Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta avasi tilaisuuden muistuttamalla osallistujien mieleen Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman. Hän muistutti, että työtä alueen yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään yhdessä. Sitä toimitusjohtaja Lehtorannan mukaan vielä riittää, sillä ELY:n mittausten mukaan alueemme työttömyysaste 14,6% (vrt. 11,2% koko maa), on yksi maamme korkeimmista. Lehtoranta muistutti kuulijoita myös siitä, että Kymenlaaksossa on samanaikaisesti maamme korkein kohtaanto-ongelma. Työttömien osaaminen ei siis vastaa työnantajien tarpeita.

Elinkeinoelämän keskusliiton tammikuussa 2018 tekemän suhdannebarometrin tulokset avasi asiantuntija Leena Nyman. Kaiken kaikkiaan suhdannenäkymät ovat positiiviset ja valoisat niin kansainvälisellä, valtakunnallisella kuin maakunnallisellakin tasolla. Myös seuraavan puolen vuoden osalta yleiset suhdannenäkymät ovat valtaosin myönteisiä. Yritysten tuotannon ja myynnin kasvu on jatkunut melko ripeänä ja teollisuuden saamien uusien tilausten määrä on edelleen kasvussa. Työvoiman määrän kasvu nopeutui teollisuudessa ja palveluissa, ja pysyi rakentamisen osalta ennallaan. Kymenlaaksossa työvoiman määrä supistui hiukan viime loka-joulukuussa. Henkilöstöä suunnitellaan kuitenkin lisättävän vähän ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kymenlaaksossa yleisimmät kasvun rajoitteet olivat heikko kysyntä (30 % vastaajista) ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta (23 % vastanneista).

Rekrytointivaikeudet ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan jatkuneet yleisinä kaikilla päätoimialoilla. Tämän haasteen tunnistivat myös kymenlaaksolaiset yrityskommentaattorit, Sulzer Pumps Finlandin huoltoliiketoiminnan johtaja Pekka Salmi ja Kymdatan toimitusjohtaja Jyrki Metsola. Molemmat kiittelivät alueen oppilaitosyhteistyötä siitä, että osaavaa henkilöstöä on toistaiseksi löytynyt. Lisäksi he korostivat yrittäjämäisen asenteen tärkeyttä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Innostus uuden oppimiseen valmistumisen jälkeenkin on oleellista. Yhteistyön joustavuuden lisääntyminen mm. ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä saikin molemmilta kiitosta.

Ammatillinen koulutus on jatkossa entistä joustavampi ja työelämälähtöisempi.

Osaavan työvoiman saatavuutta ja uudistuvaa ammatillista koulutusta tilaisuudessa avasivat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mirja Hannula sekä rehtori Sami Tikkanen Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamista. Uudistuksen myötä erilaisten oppijoiden osaamiset ja tarpeet pystytään ottamaan huomioon entistä monipuolisemmin ja joustavammin. Myös rahoitus muuttuu vaikuttavuutta korostavaan suuntaan. Koulutuksen järjestäjän on siksi yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa osattava ennustaa työvoimantarvetta yhä paremmin. Uusi laki antaa koulutuksen järjestäjälle lisäksi entistä enemmän vapautta ja toimivaltaa koulutusten suunnitteluun. Edellytykset yritysten ja koulutuksen järjestäjän väliselle yhteistyölle siis paranevat merkittävästi. Konkreettisena esimerkkinä tästä  Tikkanen nosti esiin mahdollisuuden lyhyeenkin oppisopimuskoulutukseen, jonka avulla yrityksen on mahdollista palkata apua erilaisiin ruuhkahuippuihin.

Kaikkien puhujien näkemyksistä kuulsi positiivinen pohjavire. Näkymät ovat Kymenlaaksossakin kirkastuneet.